Sunday, May 3, 2009

Surua

On ollut hieman hiljaista blogin puolella, mutta niin paljon on muuten tapahtunut. Minä ja Prinssi ollaan sairasteltu vuorovedoin ja mitään ei ole pystynyt tekemään (näkisittepä kodin...). Eilen tuli oikeasti mieleen että elämällä on tapana olla ironinen irvailija, kun sain suruviestin pomoni pois menosta ja samaan aikaan oli tarkoitus tehdä ristiäislahjaa. Olin pomollani työntekijänä reilun 9 vuotta, välillä tuuraajana ja viimeiset kolmisen vuotta vakituisena. Pomo oli varmasti yksi reiluimmista mitä tältä alalta löytyy ja hirveän nopeasti en löydä toista pomoa, jonka henkilökunta on ollut palveluksessa samalla niin pitkään (vanhin 18 vuotta, minä reilu 9 vuotta, ja 2 neljä vuotta, viime kesänä meiltä pois siirtyi 1 työntekijä jolla oli alla n.10 vuotta). Jotenkin on edelleenkin vaikea uskoa että näin on käynyt. Jää kyllä niin iso ikävä että sitä aukkoa on varmasti hankala täyttää. Ei Pomo ollut pelkkä pomo, hän oli myös ystävä, joka halusi auttaa ongelmissa parhaansa mukaan. Tänään on myös Pomon pojan tyttären ristiäiset. Myös meillä on serkun pojan ristiäiset tänään, mutta en tiedä onko minulla voimia lähteä ristiäisjuhliin kirkosta. Voi olla että kirkosta suunnistetaan hakemaanisäni kunnostama pyörä Pojulle ja sitten kotiin. En myöskään uskalla luvata hetkeen päivityksiä tännekään, olo on aika tyhjä, voihan olla että askartelu tuo muuta ajateltavaa tosin.

3 comments:

maiju said...

Surun hetkellä on vaikea sanoa toiselle jotain rohkaisevaa. Elämä on välillä niin arvaamatonta, että koskaan ei voi tietää, että mitä elämässä tapahtuu.

Jäin miettimään, että ei ole helppo asia varmaan pomosi pojan perheessäkään kun ristiäisiä pitäisi viettää ja yksi perheenjäsen on poissa.

Nämä on asioita, jotka aina pysäyttävät miettimään elämää. Siksi yritän aina ajatella, että pienistä ei stressata... stressataan vain isoista asioista.

Halauksia ja voimia suurusi.

Piia said...

Osanotto myös minulta suruusi halausten kera.

Liisa said...

Tuo ainakin tuo lohtua, että pomo on ollut mukava ja reilu, ystävän veroinen ihmisenä,niitä ei joka oksalla kasvakaan.Otan osaa!

Meidän pomo taas on täys paska, ei ole pomo ainesta ollenkaan , arvokkuus ja arvostus on kaukana, ei sellaisia pomoa sais ollakaan.:(

 
/* Tähän alle taustakuva */